Moikkelis moi ja ehtootapäivää taas. Kuten näkyy, vaihdoin blogipohjan siitä tunkkaisen rumasta beigestä hieman raikkaampaan. Ehkä jonain päivänä jaksan kaventaa hieman tätä tekstialuetta, niin tekstit eivät karkaa niin kauas kuvien reunoista. Jonain päivänä (;

Muttahjooo. Olkaapas hyvä, uusi osa 8--)
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨


Hokkaidon muutettua kampukselle asumaan, hän luonnollisesti halusi ottaa jonkun ystävistään mukaansa - ja tämä tietty ystävä sattui olemaan Argos. Jotenkin oli täysin luonnollista, että Hokkaido ja Argos leimattiin heti seurustelevaksi pariksi. Leimaa vahvisti vielä se, että heti parin saavuttua kampukselle Hokkaido tunnusti pitävänsä Argosista kovasti. Argos tietysti ilahtui kuulemastaan ja ilmoitti saman tien tunteiden olevan molemminpuolisia.


Argos oli hieman ujomman sortin poika, ja häntä tuppasi hämmentämään Hokkaidon avoimuus ja rento flirttailu. Tyttöä ei tuntunut yhtään häiritsevän muiden talon asukkaiden paheksuvat katseet, eivät edes ilkeät "menkää nyt muualle siitä kuhertelemaan" huomautukset.


Muutama päivä taloon saapumisensa jälkeen sekä Argos että Hokkaido kokivat ensisuudelmansa, ja tietysti yhdessä. He olivat kampuksen tämän hetken tunnetuin pari ja yksi suurimmista puheenaiheista. Viper Academyyn ei kovin usein tullut valmiita pareja, joten opiskelijoiden keskuudessa seurustelevat ykkösvuosikurssilaiset olivat lähes jumaluuksia.


Itse asiassa Hokkaido ja Argos eivät olleet talon ainoat rakastuneet: Myös Osakalla ja Maylla oli jonkinsortin sutinaa. Jos jollakulla oli jotain asiaa Osakalle, tämä neuvottiin heti ensimmäiseksi etsimään Mayn huoneesta. Siitä kun oli tullut Osakan ja Mayn lemmenpesä, josta kumpikaan ei poistunut ilman toista.


Suukottelemaan pariskunta ei ollut vielä päässyt, siihen molemmat olivat ihan liian ujoja. Haleja ja lempeitä sanoja sen sijaan vaihdettiin tiuhaan tahtiin.


Nagaian rakkauselämä suorastaan kukoisti; hänellä oli ihana Orvillensa. Hänellä ja Orvillella meni todella hyvin; yhteisen katon alle muutettaisiin heti, kun jostain löytyisi vapaa asunto. Tällä hetkellä tilanne näytti synkältä; kaikki asuntolat olivat tupaten täynnä ja vuokratontit oli vuokrattu jo aikoja sitten. Tietysti oli se mahdollisuus, että Orville muuttaisi Greenhillien kämppään, mutta tilanpuute oli esteenä. Hokkaidon ja Argosin tultua taloon oli huoneita jouduttu jakamaan ja varasänkyjä ostamaan.


Asunto-ongelmat eivät kuitenkaan estäneet tapailua; tämän tästä Nagaia oli kännykkä korvallaan tilaamassa Orvillea kylään.


Rakastuneiden tervehdykset ne ovat niin mukavia.


Orville osoittautui omalaatuisesta pukeutumistyylistään huolimatta varsinaiseksi herrasmieheksi. Poika oli koko ajan askeleen Nagaiaa edellä availemassa ovia ja suukottelemassa tyttöystävänsä kättä.


Herrasmiehen eleet mutta vähemmän herrasmiesmäiset puheet. Joskus Orville sai sanoillaan Nagaian punastelemaan. Taitavat olla niin paksua tavaraa, että en tohdi niitä tähän edes laittaa...


"Kuules Orville, meille on tänne taloon hankittu nyt jotain mistä saattaa olla meillekin iloa. Mutta enpä kerrä vielä mikä se esine on. Paljastan sen sitten joskus myöhemmin.." Nagaia kuiski keimaillen rakastettunsa korvaan. Jos Orville ei tuosta älynnyt mitä Nagaia tarkoitti, hän on todellinen tappiaivo.


Viikkojen kuluessa Greenhillien kämpästä kuoriutui todellinen lemmenpesä. Ei ollut hetkeä, jolloin yksikään pariskunta ei olisi ollut yhdessä. Aina jostain kuului rakastunutta kiherrystä ja hellittelynimet lentelivät. Milloin Osaka oli kultihani, milloin Hokkaido sokerinokka ja niin edelleen.


May ja Osaka hieman häpesivät kämppiksiään, jotka muhinoivat jokaisen nurkan takana jokaiseen vuorokaudenaikaan. Heidän mielestään oli paras edetä hitaasti ja varovasti, turhia höseltämättä.


Osakan huonomuistisuus usein pilasi kaksikon romanttiset hetket. "Pahus, unohdin luentoni!", "Voihan vekkuli! Loppukoe on alkanut viisi minuuttia sitten" ja "Jestas sentään, olen taas myöhässä!" kuuluivat pojan päivittäisiin repliikkeihin.


Lienette jo ihmetelleet, että missä luuraavat Icarus ja Tokyo. Ei huolta, eivät he minnekään ole kadonneet. Kunhan ovat olleet jossain piilossa kuhertelemassa, kuten yleensä.
Nämä kaksi siis ovat löytäneet toisensa, ja voimme todeta, että talossa ei enää ole yhtään virallista sinkkua.


Icarus ja Tokyo ovat pareistamme toisiksi hitaimmin etenevä. Onhan sekin melko hidasta toimintaa, sillä poppoon opinnot ovat jo puolessa välissä, mutta ainakin paremmin kuin Osakalla ja Maylla. Pusuaste oli kuitenkin jo saavutettu, plussaa heille siitä.


Pusuaste ja pusuaste. Jos nämä kaksi pusuttelun sijaan opiskelisivat sen ajan minkä ovat yhdessä, he olisivat pian huippuoppilaiden listalla.


Hokkaidon, Osakan ja Tokyon ollessa luennolla Nagaia otti asiakseen hieman urkkia Argosin tarkoitusperiä ja suunnitelmia Hokkaidon suhteen.
"Kuulehan jeppe. Jos sinä jonain kauniina päivänä kehtaat loukata Hokkaidoa millään tavalla, niin teen sinusta perunasalaattia. Onko selvä?" Nagaia uhkaili noita-akka-äänensävyllää.
"Joojoo", Argos mutisi miettien samalla synonyymia sanalle koira.


"Jos sinä joskus kehtaat jättää Hokkaidon, tiedätkö mikä sinusta sitten tulee?" Nagaia jatkoi häijyilyään.
"Hauva!" Argos keksi puuttuvan sanan. Nagaia tuhahti ja potkaisi Argosia kipeästi sääreen.


"Senkin idiootti! Miten kuvittelet minun saavan tämän esseen joskus valmiiksi, kun sinä siinä selität tomaatintaimien viljelystä! Kyllä minä tiedän, että Kokkaido on se uusi lannoite, jossa on havaittu olevan salmonellaa. Ei siis käytetä sitä. Okei? Saisinko kirjoitusrauhan?" Argos kimpaantui Nagaian häiriköinnistä.


Kun Orville seuraavan kerran tuli kylään. Hokkaido päätti tutustuttaa oman poikaystävänsä siskonsa poikaystävään. Orville vaikutti mukavalta tyypiltä, sellaiselta rauhallisen lutuiselta nallekarhulta, jonka voisi joskus pyytää Nagaian kanssa illalliselle tai saunailtaan tai jotain.


Argos oli jonkinlaisessa horkassa koko tutustumisrituaalin ajan. Poika vain tuijotti Hokkaidoa palvoen ja odottaen. Siihen oli kyllä aivan järkeenkäypä syy...


...nimittäin tämä. Hankinta, jota myös Nagaia joskus aiemmin mainosti Orvillelle, sai koekäyttäjikseen Hokkaidon ja Argosin.


"Hokkaido, ei meidän ole pakko jos sinä et tahdo.." Argos änkytti Hokkaidon hilautuessa lähemmäs poikaa.
"Kyllä minä tahdon. Ja sitä paitsi tämä oli minun ideani", tyttö naurahti vaivautuneesti.


Kyllä me tiedämme mitä tästä seuraa. Ei siitä siis sen enempää.


Vaakamamboilun jälkeen Hokkaido otti pienet nokoset kultansa kainalossa, mutta pian hän älysi olevansa pahasti myöhässä luennolta. Hokkaido kiskaisi vaatteet nopeasti yllensä ja lähti juoksujalkaa luennolle.


Alakerrassa Nagaia oli juuri kirjoittamassa päiväkirjaan, kun Hokkaido porhalsi hänen ohitseen huudellen menevänsä luennolle ja laittavansa ruokaa sitten myöhemmin. Nagaia säikähti pahan päiväisesti, hän nimittäin oli juuri kuvailemassa päiväkirjalleen Orvillen viimeisintä vihjailutuokiota.


Viimeisetkin haaveet kirjoitusrauhasta romuttuivat, kun Osaka ja Tokyo tulivat luennolta kotiin ja alkoivat riehua olohuoneessa. Luennolla oli tullut puheeksi itämaiset taistelulajit, ja tietysti sisarukset halusivat heti kotiin päästyään testata taitojaan.


Illan tullen Orville saapui jälleen kylään. Nagaia tervehti poikaa tyypilliseen tapaansa erittäin antaumuksellisella suudelmalla.


Nopean tervehdysten vaihdon jälkeen oli luvassa lisää pusuttelua.


"Orville kulta, tiesitkös..", Nagaia virkkoi flirttaillen. "Voisin nyt näyttää sinulle sen jutun josta puhuimme silloin aiemmin. Pidät siitä varmasti!"


"Se on jotain mitä et voi vastustaa. Tule perässäni yläkertaan, mutta pidä huoli että Osaka ei huomaa sinua. Hän ei ehkä ilahdu asiasta, ylihuolehtivainen kun on", tyttö kuiskaili ja sipaisi samalla pari hiussuortuvaansa korvan taakse.


Johdateltuaan Orvillen salamyhkäisesti yläkertaan, paljastettuaan uuden hankinnan ja esiteltyään sitä Orvillelle Nagaia kiskaisi pojan mukanaan sängylle istumaan.
"Eikö olisi aika julmaa sänkyä kohtaan jättää se ihan käyttämättä? Hyödyttömäksi?" hän kysyi surullisesti ja siveli kädellään Orvillen selkää. Orville nieleskeli hermostuneena ja nyökkäsi. "Olisihan se".


Hetkeä myöhemmin, jostain rohkeutta saaneena, Orville kaappasi Nagaian kainaloonsa ja suuteli tätä.


Nagaia tietysti aivan villiintyi Orvillen syttymisestä ja kellisti pojan pedille.
Tästä kelaamme jonkin verran eteenpäin, säästän teidät härskeiltä yksityiskohdilta.


"Senkin huora! Mitä sinä oikein ajattelet?! Hyppäät sänkyyn kenen tahansa kanssa! Jokin aika sitten sanoit rakastavasi nimenomaan minua! Senkin saastainen lumppu!" Icaruksen vihaiset huudot tärisyttivät taloa. Nagaia ja Orville hyppäsivät viivana pois vällyjen välistä ja kiskoivat vaatteet niskaansa.


"Mitä sinä oikein raivoat?! Anna minun elää omaa elämääni!" Nagaia suuttui. Mitä tuo hänet jo kertaalleen torjunut idiootti nyt sönkötti?
"Sinä.. Sinä.. Sinä olet vain yksi törkeä lutka!" Icarus parkaisi kyyneleet silmissään.


Seuraavat sekunnit olivat kuin unta. Icarus kohotti nopeasti kätensä ja löi Nagaiaa. Kovaa.


Nagaia meni hetkeksi tolaltaan. Tuo sika löi häntä! Tätä hän ei antaisi ikinä anteeksi...


"Tiedätkös? Minulla on oma elämäni. Omalla elämälläni minä teen aivan mitä itse tahdon! Sinä olet vain säälittävä, kateellinen tahna-aivo joka haluaa olla kaikkien rakkauden ja huomion keskipiste eikä hyväksy tosiasioita!" Nagaia huusi raivoissaan. Hän ei ollut koskaan ennen suuttunut tällä tavalla, ei edes silloin kun Tokyo katkaisi hänen lempibarbinsa jalat.


Viimeistelläkseen kaikki loukkauksensa Nagaia törkkäsi Icarusta sormella otsaan, katsoi tätä silmiin ja sanoi pelottavan tyynesti: "Häivy täältä. Häivy, äläkä enää koskaan näytä naamaasi!"


Alakerrassa oltiin täysin tietämättömiä yläkerran episodista, kunnes huudot voimistuivat. Tokyo tunnisti toisen äänen kuuluvan Nagaialle ja toisen Icarukselle, ja tietysti hän meni  ottamaan selvää tilanteesta.


Kivuttuaan portaat ylös Tokyo löysi Icaruksen Mayn huoneesta kyyneleet silmissään.
"Mikä sinulla on?" hän kysyi huolestuneena. Oliko joku kuollut?
"Minun täytyy lähteä täältä. Muuttaa pois", Icarus huokaisi ja nyyhkäisi äänekkäästi.


"Lähteä? Mutta... Mutta opintosi ovat kesken! Entä minä.. Miksi?" Tokyo tunsi silmiensä kostuvan. Icarus oli jättämässä häntä!
Icarus nosti katseensa ja katsoi Tokyon silmiin. "En vain yksinkertaisesti voi jäädä tänne. En nyt, kun tilanne on tämä. Selitän sinulle sitten joskus, mutta tämä ei liity sinuun mitenkään. Rakastan sinua, mutta minun on pakko lähteä".


Kuultuaan ne kaksi taianomaista sanaa, rakastan sinua, Tokyo alkoi hymyillä kyyneltensä takaa. Tilanne oli outo ja kummallinen, mutta silti ne kaksi sanaa saivat Tokyon sisuskalut tanssimaan salsaa.
"Jos sinä lähdet, lähden minäkin. Tulen mukaasi", Tokyo sanoi arasti ja ojensi kätensä koskettaakseen Icaruksen poskea.


"Ei", Icarus sanoi topakasti ja laski Tokyon käden alas. "Et voi tulla mukaan. En halua sotkea sinua tähän, olen tuhonnut jo tarpeeksi".
"Minä haluan mukaan. Et voi estää minua. Voit toki lähteä yksin, mutta tulen heti perääsi", Tokyo närkästyi. "Minäkin rakastan sinua, en halua menettää sinua nyt".


"No mutta en minä... Et sinä.. Mitä muutkin siihen sanovat, kun keskeytät opintosi ja lähdet jonkun pojan mukaan?" Icarus ihmetteli ja väänteli käsiään. Tokyo vakavoitui ja sanoi: "Minä en välitä siitä mitä muut sanovat. En edes tiedä mitä he aikovat sanoa, mutta sen tiedän, että haluan mukaasi. Kyllä vanhempani ymmärtävät, ja sisaruksenikin aikanaan".


Niin lähti ensimmäinen pari uunista ulos. Vaivihkaa Icarus kävi soittamassa taksin, kukaan ei edes huomannut. Vasta taksin tullessa postilaatikolle muut kaivautuivat esiin koloistaan ja juoksivat aulaan ihmettelemään.


Tokyo seurasi Icarusta pihalle muiden tuijottaessa.
"Minne sinä menet?" Hokkaido kysyi äimän käkenä.
"Lähden. Pois, kokonaan pois. Aloitan oman elämäni".
Vaaleanpunaisesta balettiasusta huolimatta Tokyo onnistui kävelemään ylväästi taksiin. Vasta auton ovien sulkeuduttua turvallisesti ja kuskin painettua kaasua tyttö murtui ja alkoi nyyhkyttää Icaruksen olkaa vasten. Yliopistoaika oli hänen osaltaan ohi nyt.


May järkyttyi pahasti serkkunsa lähdöstä, olihan Icarus ollut hänelle aivan kuin oma veli joka oli tukena ylä- ja alamäissä. Osaka tunsi velvollisuudekseen lohduttaa tyttöä, joka oli aina ollut porukasta se ymmärtäväisin ja huolehtivaisin, tyttö, johon kaikki luottivat ja turvautuivat.


May ei voinut ymmärtää, kuinka Hokkaido ja Argos ottivat porukan pienentymisen niin rennosti. Kai heille riitti että heillä oli toisensa, ken tietää.


"Huahahah, Hokkaido, hihihiii lopeta jo! Lasken kohta alleni!" Argos aneli armoa Hokkaidon kutittaessa häntä. Kidutettuaan rakastaan tarpeeksi Hokkaido irrotti näppinsä ja suikkasi suukon Argosin poskelle. "Minulla on yllätys!" hän hihkaisi saman tien.


"Oi, olet opetellut laulamaan serenadin", Argos naurahti Hokkaidon polvistuessa hänen eteensä. Hokkaidon ilme kuitenkin oli vakava, vaikka silmät tuikkivatkin naurua.


"Nyt, kun olemme kaikki surullisia Tokyon ja Icaruksen lähdöstä, meidän täytyy sinnitellä ja etsiä ilonaiheita. Argos Martin, haluatko sinä tulla minun miehekseni?" Hokkaido kysyi jännittyneen juhlallisesti.


"Oi Hokkaido! Tietysti, tietysti!" Argos henkäili ja ihaili sormusta. Hän oli kieltämättä ajatellut olevansa itse se kosiva osapuoli, mutta kävihän se näinkin.


Saatuaan hengityksensä taas kulkemaan normaalisti Argos heittäytyi Hokkaidon kaulaan ja rutisti tätä lujaa hokien "Rakastan sinua niin paljon, rakastan sinua niin paljon".


Argosin ja Hokkaidon siirryttyä yläkerran puolelle juhlimaan kihlaustaan, Nagaia ja Orville tupsahtivan aulaan jostain. Kai he olivat olleet Nagaian huoneessa selvittämässä asioita.
"Ymmärräthän, se Icarus-episodi ei ollut sinun syytäsi. Minulla vain joskus kauan sitten oli jotain sutinaa hänen kanssaan ja nyt hän oli kateellinen sinulle, kun sinulla on minut", Nagaia selitteli tapahtunutta. Orville epäili tytön puheita hetken, mutta päätti, että mennyt on mennyttä ja sitä on turha kaivella.


Jonkin ajan kuluttua oli Nagaian ja Osakan loppukokeen aika. Ainoastaan paras kelpasi, ja tietysti kaksikko läpäisi kakkosvuoden huippuarvosanoin!


"Good work, bro!" Nagaia hihkaisi ja heitti yläfemmat veljensä kanssa. He olivat pistäneet koko kampuksen polvilleen edessään!


Rod Humble oli jossain vaiheessa tuonut poppoolle lahjaksi tietokoneen, josta oli erittäin paljon apua lopputöiden teossa. Tietokonevuoroja jakaessa oli syntynyt pienoinen kiista, mutta lopulta sopimukseen päästiin.


"Näin Viro Modissa sellaisen aivan hurrrmaavan sinisen hatun, sellaista haluan käyttää sitten häissämme!" Hokkaido henkäili. Totta tosiaan, he olivat Argosin kanssa sopineet viettävänsä häitään heti kun he muuttaisivat pois kampukselta. He olivat päättäneet, että he eivät käy yliopistoa loppuun saakka, vaan häipyvät jonain kauniina päivänä, kun se tuntuu oikealta.


"Hei lehmä, tiesitkös että meillä päin on tapana tehdä lehmistä lihapullia", Osaka ärisi kilpailevan yliopiston maskotin tunkeuduttua taas kerran heidän kotiinsa. Lehmä katseli Osakaa surullisena vetisillä silmillään, mutta tokeni nopeasti ja lähti kiusaamaan naapureita.


Lehmät eivät olleet ainoita, jotka häiritsivät Greenhillejä. Myös lehtorit ramppasivat talossa tämän tästä, mutta hyvin harvoin kukaan jaksoi keskustella heidän kanssaan. Hokkaido kuitenkin keksi, että lehtorin kanssa rupattelu voisi tuoda plussaa hänen arvosanoihinsa...


"Onnea kokeeseen, kamu".
"Kiitti, kamu".
Mayn vuoro lähteä suorittamaan loppukoetta.


Osaka huokaisi helpotuksesta näpätessään viimeisen pisteen lopputyöhönsä. Urakka oli ollut kova ja kestänyt kauan, mutta hän todellakin teki sen.


Hokkaido ja Argos olivat lämpimän sään houkuttelemina vetäytyneet pihalle kuhertelemaan.



"Kuule, tänään minusta tuntuu, että voisin lentää. Täydellinen päivä, aurinko paistaa, linnut laulavat, elämä hymyilee..." Hokkaido listasi. Argos nyökkäili hymyillen listauksen tahdissa.


"Hei! Mitä jos lähdetään tänään? Tämä on upea päivä! Yllätetään kaikki. Korjataan luumme ja valloitetaan maailma, mitäs sanot?" Hokkaido muisti häipymissopimuksen. Tämä päivä oli kuin luotu maailmalle lähtöön!


"Loistava idea! Ajattelin tuota tänään luennolla. Tai, no, ajattelin sinua ja tulevaisuutta, ja olen entistä varmempi siitä. Mennään!" Argos innostui ja nappasi Hokkaidon käden käteensä. Nauraen pari juoksi sisään.


"Niin, Hokkaido Greenhill ja Argos Mart.. Martin-Greenhill. Voitte polttaa kansiomme, me häivymme täältä nyt", Hokkaido kikatti puhelimeen Argosin keräillessä välttämättömiä tavaroita.
Onnistuin hukkaamaan taksiinmenokuvat, onnitelkaa minua -.-"


Hokkaidon Ja Argosin lähdettyä May saapui kotiin huippuarvosanat papereissaan.


"Oletko ajatellut sitä perijähommaa? Mitä jos sinut valitaan?" May kysyi eräänä iltana Osakalta kesken lukutuokion.
"En vielä. Kyllä tässä on vielä aikaa, ja äiti ja isä tekevät varmasti viisaan valinnan, valitsivat he sitten kenet tahansa".
"Niin.. Mutta voimmehan me vielä sittenkin olla yhdessä? Eihän ole mitään estettä?".
"Ei. Ja vaikka olisikin, en välittäisi".


Nyt, kun talossa oli yllin kyllin tilaa ja ylimääräisiä huoneita, Nagaia oli päättänyt ottaa ratkaisevan askeleen. Hän kutsui Orvillen kylään, vaihtoi tylsän asunsa kauniiseen, luonnonvalkoiseen mekkoon ja meni parvekkeelle odottamaan poikaystäväänsä.


"Hei kulta", Orville kuiskasi Nagaian korvaan halatessaan tätä.
"Hei".


"Olet varmaan huomannut, että talossamme on nykyään yllin kyllin tilaa. Voit siis nyt muuttaa tänne", Nagaia kertoi hymy huulillaa.
"Sehän on mahtavaa!" Orville huudahti ja alkoi miltei hyppiä ilosta.
"Mutta ei siinä kaikki, on vielä jotain muuta", Nagaia sanoi salaperäisesti.


Saman tien Nagaia polvistui Orvillen eteen.
"Mitä sinä nyt..?" Orville ihmetteli.


"Tuletko sinä, Orville Watkins, minun miehekseni?" Nagaia kysyi silmät sädehtien.
"Nagaia!" Orville huudahti tukahtuneesti.


"Tulihan tämä vähän äkkiä, mutta tietysti!" poika sönkkäsi hämmästyneenä.
"Saat kyllä vaihtaa vaatteesi, minun mieheni ei kulje kaupungilla puolipukeissa", Nagaia naurahti.


Orvillen löydettyä kaapista siistit, valkoiset housut ja vaaleansinisen kauluspaidan Nagaia kutsui hänet makkarin puolelle.
"Tällä kertaa kukaan ei tule häiritsemään", Nagaia kuiskasi ja suukotti Orvillen poskea.


Kotvasen kuherreltuaan pari sukelsi vällyjen väliin, eikä meillä liene epäilyksiä siitä, mitä siellä tehtiin.


Uskon, että olette ymmärtäneet jutun juonen. Hokkaido+Argos sekä Tokyo+Icarus ovat poissa pelistä, jompi kumpi näistä pareista tulee jatkamaan Greenhillin sukua. Kumpi?
Saatte äänestää kommenteissa, mitään muuta äänestyssydeemiä en rupea väsäämään. Radolassahan pistin pystyyn äänestyksen tässä jokin aika sitten, ja siellä selvisi, että kilpailu käydään lähinnä Osakan ja Nagaian välillä - aivan kuten arvelinkin.
Korostan, että täytyy äänestää joko Osakaa tai Nagaiaa. Ei siis Hokkaidoa eikä Tokyota.

Pientä infoa Osakasta :
Tavoite: Tieto
Elämäntoive: Rikollisuusuran huippu, Rikollisnero
Luonne ja horoskooppi: 4-8-4-3-6, oinas
Mieltymykset / inhokki: Mustat hiukset ja alusvaatteet / juhlapuvut

Sama homma Nagaiasta:
Tavoite: Perhe
Elämäntoive: Opetusuran huippu, opetusministeri
Luonne ja horoskooppi: 5-8-9-3-1, kaksonen
Mieltymykset / inhokki: Hyvä kunto ja vaaleat hiukset / hatut